Marjaanan Konmari-projekti, osa X: Korut, DVD- ja CD-levyt

Tätä menoa multa kyllä loppuu roomalaisten numeroiden osaaminen...

Tänään siis esittelyssä korujen sekä cd- ja dvd-levyjen konmaritus.

Oli tosi virkistävää käydä läpi kaikki korut. Olen jostain syystä ajatellut, että kaikki korut on säilytettävä. Nyt kun kävin koruni läpi pohtien, tuottavatko ne minulle iloa, huomasin voivani luopua tosi monista. Ja on kiva, kun päivän koruja valitessa tarjolla on vain niitä, joista oikeasti pidän ja jotka voin kuvitella ylleni. Samalla huomasin myös, että koruvalikoimassani on joitakin puutteita.

Korujen marituksesta on nyt aikaa pari viikkoa ja tuntuu siltä, että ne on syytä käydä läpi vielä toistamiseenkin. Sama fiilis on kyllä tullut kirjoista ja vaatteistakin.

Huomaan että minun on vaikea päästää irti monesta tavarasta, jotka ovat minulle pitkään kuuluneet. Vaikken niistä tykkäisikään. Kaikki ilottomat "arvottomat" korut, kuten puu- ja muovihelmet, laitoin kyllä jo kierrätykseen. Mutta säilytin vielä kaikki "arvokkaat" korut, jotka eivät tuota iloa, erillisessä Minigrip -pussissa. Mietin että voin antaa niitä lahjaksi tai myydä. Onneksi korut vievät melko vähän tilaa...

Kävin myös koruliikkeessä korjauttamassa Kalevalan Lumikukka-riipuksen nauhaa, mutta koska se oli pronssinen käärmeketju, sitä ei voinut korjata. Ostin tilalle pronssisen tavallisen ketjun, ja se maksoi vain 10 €! Yllättävän edullinen!

Minulla ei ole kuvaa iloa tuottavista koruista paikoillaan, koska en ole vielä päättänyt, missä ja miten niitä lopulta säilytän. Vaihtoehtoina ovat alakerran vessa ja makuuhuone. Katsotaan sitten, mihin lopussa päädyn. Arvokorut ovat kuitenkin jatkossakin mustassa nahkaisessa korurasiassa ja helmillä koristeltuun lasirasiaan laitan myös jotain. Lisäksi ostin korutelineen, johon saan roikkumaan isot korvikset ja kaulaketjut.

Tässä kaikki koruni rasioissaan. Kaulakorut roikkuivat koukuissa vessan hyllyssä.

Korurasiat tms. ja rikkinäiset korut.

Korut lajiteltuna: korvikset, rannekorut, riipukset, rintakorut, nilkkaketjut.

...ja kaulakorut, kellot sekä "muut", jossa minulle kuulumattomia koruja sekä muuta korurasioista löytynyttä.

Nämä korut eivät säteile iloa. Myöhemmin Kerttu korjasi tästä läjästä pari korua
parempaan talteen.

Säilytän nämä kunnes korut ja muut tavarat ovat löytäneet oman paikkansa kodissamme. Ovat paitsi korusäilyttimiä, myös muistoesineitä.

Iloa tuottavat korut.
Korvikset, rannekorut, riipukset, rintaneulat, kaulaketjut ja helmet, kellot.

Tällä viikolla ehdin käydä läpi CD- ja DVD-levyt. Siinä ei kauan nokka tuhissut, ehkä enintään puoli tuntia jälkien siivoaminen mukaan lukien. Sain Janinkin osallistumaan sen verran, että hän katsoi omansa läpi ja diskasi tarpeettomat. 

Ihmettelin Janille, kuinka hänellä voi olla niin paljon vähemmän levyjä kuin minulla. Kun molemmat olemme kuitenkin paljon musiikkia nuorempana kuunnelleet. No, konmarituksen jälkeen meillä oli jäljellä suunnilleen saman verran. Jani on siis tainnut alun perin hieman tarkemmin valita hankintansa...

Suurin osa levyistä on majaillut tässä pitkän lipaston yhdessä laatikossa.

...mutta tämän verran löytyi vanhan mummun kaapin tason päältä.

68 pois heitettävää, joista suurimman osan laitoin Konttiin.
Tiedä sitten voivatko myydä näitä paperikuorisia vai joutuivatko suoraan roskikseen.

Paljon tyhjää tilaa vasemmassa reunassa!!!

Ja nyt KAIKKI levyt tässä laatikossa.

Olin siis joskus aiemmin jo vaihtanut CD-levyjen kuoret muovisista näihin paperisiin. Jälleenmyynnin kannalta huono ratkaisu, mutta säilytyksen kannalta varsin kätevä. 

Lasten levyjä en raakannut tällä kertaa lainkaan. Suurin osa on jotain lastenlaulukokoelmia. Nyt kun levyt on taas jotenkin järkevästi järjestyksessä, voi niitä ehkä tulla kuunneltuakin.

Bokseihin pakatut kokoelmat sekä pahvisessa tai metallisessa kuoressa olevat levyt säilytin alkuperäispakkauksissaan. Levyt on suurin piirtein jaettu kolmeen pahvilaatikkoon: minun, lasten sekä Janin ja yhteiset. 

En oikein ymmärrä miksi en ole levyjä aiemmin säilyttänyt tässä laatikossa kokonaisuudessaan. Tai ymmärränpä sittenkin - syksyllä poistin suurimmasta osasta DVD-levyjä niiden muoviset kuoret. Aiemmin ne eivät millään olisi mahtuneet tähän yhteen laatikkoon.

Jotenkin kyllä tuntuu hölmöltä säilyttää enää yhtään CD-levyjä, kun lähes kaikki kuuntelemamme musiikki löytyy Spotifysta. Mutta aika raa'alta tuntuisi myös laittaa pois kaikki rakkaat levyt. Saa nähdä missä kohtaa ne muuttuvat täysin muinaisjäänteeksi.

***

Odotan sormet syyhyten, että pääsisin keittiökamppeiden kimppuun. Marie Kondo suosittelee sitä kuitenkin viimeiseksi läpikäytäväksi komono-ryhmäksi. Eli kaikki muu sekalainen tavara ensin. 

Seuraavaksi minulla on vuorossa ihonhoitotuotteet ja meikit (niputan ne yhdeksi kategoriaksi, koska minulla on niin vähän). Sitten pitäisi selvittää viihde-elektroniikka ja kodinkoneet. En oikein tiedä tuosta kategoriasta - viihde-elektroniikka on meillä lähes sataprosenttisesti Janin vastuulla.

Sen jälkeen on vielä ompelu- ja kutomistavarat sekä vielä konmarittamattomat askarteluvälineet ja -tarvikkeet.

Kondo kehottaa niputtamaan kodin kuluvat tavarat, kuten lääkkeet, nenäliinat ja puhdistusaineet, yhdeksi kategoriaksi. Itse ehkä niputtaisin siivoukseen liittyvät omaksi kategoriakseen... Täytyypä miettiä tätäkin.

Kunhan nyt vaan pääsisi taas hommiin käsiksi... No ehkäpä ensi viikolla, kun on hiihtoloma ja siten vapautus kuljetuksista ja kellon vahtaamisesta.